Laitevalmistajan oma ilmainen taustajärjestelmä riittää moneen, mutta usein tulee vastaan tarve hankkia kolmannen osapuolen palvelu hallitsemaan latausjärjestelmää. Syitä on monia, on sitten kuormanhallinta, käyttäjähallinta, etädiagnostiikka tai ehkä yleisimpänä, käyttäjien laskutus.
Hallintajärjestelmän valinnassa kannattaa vertailla ominaisuuksia:
Onko järjestelmä avoin, tukeeko monia eri laitteita samassa järjestelmässä?
Pystytäänkö toteuttamaan monimuotoisen sähköjärjestelmän kuormanhallinta tehokkaasti?
Toteutuuko lainsäädännön vaatimukset mittauksen ja laskutuksen suhteen (mittauslaitelaki ja AFIR)?
Mitä tämä koko lysti maksaa?
Hypätään heti siihen kiinnostavimpaan, artikkelin aiheeseen, eli:
“mitä tämä koko lysti maksaa?”
Latausjärjestelmän kokonaiskulut koostuvat rakentamis- ja käyttökuluista. Avataan molempia.
Mitä maksaa rakentamiskulut:
Suurin välitön kuluerä latausjärjestelmän toteutuksessa ovat rakentamiskulut. Tähän kuuluu kaikki mitä yhtiön tulee investoida heti ennen kuin ensimmäinenkään kWh on siirtynyt autojen akkuihin. Rakentamiskulut vaihtelevat suuresti, riippuen siitä, onko kiinteistössä varauduttu jollain tasolla latausasemien rakentamiseen, onko liittymäkokoa suurennettava, tarvitaanko maankaivuuta ja varsinkin asvaltin avaamista ja paikkaamista. Myös itse latausasemat ovat suuri kuluerä, mutta niitä ei aina tarvitse rakentaa kaikkia heti ensivaiheessa, mutta järkevästi rakennettuun latausjärjestelmään voidaan helposti lisätä latausasemia tarpeen kasvaessa.
Latausasemien valinta
Latausasemien valinnassa pitää huomioida myös tulevan hallintajärjestelmän vaatimukset. Markkinoilla on paljon taustajärjestelmiä, jotka eivät tue eri laitevalmistajien laitteita samassa järjestelmässä, on sitten kyseessä tekninen rajoite tai liiketoiminnan päätös, tai sekä että. Valitse taustajärjestelmä, joka tukee mahdollisimman laajaa laitekantaa, jotta et ole laiteloukussa. Siinä suurimmat kuluerät kuitenkin piilevät.
Kustannustehokkain vaihtoehto on tietenkin rakentaa koko järjestelmä valmiiksi kerralla, mutta koska vasta pieni osa autokannasta on ladattavaa, ei tämä ole aina se helpoin päätös viedä läpi yhtiökokouksessa. Kun muutoksia kuitenkin tehdään, kannattaa liittymä, keskukset ja jakelujärjestelmä mitoittaa kuitenkin lopputilanteen mukaan, niin että infra kestää laajemman järjestelmän tulevaisuudessa.
Ammattilainen apunasi
Laajemman järjestelmän toteutuksessa kannattaa aina kääntyä puolueettoman ammattilaisen suuntaan, sähkösuunnittelijaan tai sähköurakoitsijaan. Ammattilainen pystyy hahmottelemaan sen parhaimman järjestelmän juuri teille. Laitemyyjä (vaikka olisikin operaattorin vaatteisiin pukeutunut) ei aina pysty laittamaan asiakkaan tarpeita omien yli. Tiedän että avaimet-käteen toimittaja on houkutteleva vaihtoehto, mutta kannattaa ottaa asioista selvää, tai ainakin pitää se konsultti mukana vertailemassa tarjouksia.
Käyttökulut:
Käyttökuluissa ensimmäisin ja tuttavin tekijä on energia, eli mitä sähköyhtiöltä ostetaan. Tähän ainoat vaikuttamiskeinot ovat pörssisähkö tai kiinteän sopimuksen kilpailuttaminen, jopa nk. “meklarin” avulla. Pörssisähkön käytössä pitää erityisesti huomioida miten järjestelmä on mitoitettu, niin että halvimmilla tunneilla ei tule liiallista tukosta järjestelmään. Pitää myös varmistaa, että käytettävä hallintajärjestelmä tukee pörssisähkölaskutusta. Tämä on Watterylla aina vakiona.
Siirtomaksut maksaa sähköauton latauksessa
Toinen suuri kuluerä onkin hieman piilossa suuremmalle yleisölle, siirtomaksu. Tämä nähdään usein vakiona, ilman vaikuttamiskeinoja, mutta näin ei ole. Ensimmäinen ja suurin mahdollisuus vaikuttaa on mitoittaminen, tai oikeastaan että ei ylimitoiteta. Tässä jälleen kerran peräänkuulutan ammattilaisen suuntaan kääntymistä. Laitemyyjää tai operaattoria ei voisi vähemmän kiinnostaa asiakkaan siirtomaksut, kun tämä huomataan yleensä liian myöhään.
Otetaan esimerkkinä Caruna, koska oma mökki sijaitsee Carunan alueella ja tunnen hinnaston hyvin. Samaa pätee eri euromäärillä muihinkin verkkoyhtiöihin. Onko käyttöpaikan sulakkeita suurennettava 35A:sta 63A:iin? Jos kuormanhallinta on tehokas ja suunnittelija tietää mitä suunnittelee, ei välttämättä. Joissakin tapauksissa ei ole vaihtoehtoa, mutta useammin nähdään ylimitoitettuja järjestelmiä. Esimerkkitapauksessa kuukausimaksujen vaikutus pienen rivitaloyhtiön latausjärjestelmässä kasvavat noin tuhannella eurolla vuodessa, 600 € -> 1600 €. Jos käyttäjiä on kuusi keskimääräistä täyssähköautoilijaa, on lisäkulu 7,4 c/kWh!!!!*
"Mutta tietenkin pienet kohteet on helposti ylimitoitettu, mutta meillä kun on kunnon
järjestelmä, 250A pääsulakkeet ja 30 autopaikkaa!!!"
Tässä tapauksessa siirrytään tarkastelemaan tehosiirtoa. Suuremmissa liittymissä käytetään yleissiirron sijaan tehosiirtoa, jolloin osa maksuista perustuu tietyn ajanjakson huipputehoon. Otetaan huomioon tässä tapauksessa muutaman vuoden takainen “flatten-the-curve” malli. Jos esimerkin 30 autopaikkaa rajoitetaan kuormanhallinnalla järkevästi, eikä kaikilla tarvitse olla akkua täynnä klo 24, on lisäkulu ylimitoittamisesta 500 €… kuukaudessa, eli 6000 € vuodessa tai 9 c/kWh **
Ylimitoittaminen on kallista! Ainakin kalliimpaa kuin se (hyvä) konsultti tai urakoitsija. Nopealla matematiikalla voi laskea, että ylimitoittaminen maksaa 10–15 vuodessa enemmän kuin itse urakka!
Hankkikaa hyvä kuormanhallinta.
Hallintajärjestelmä helpottaa arkea
Viimeinen ja pienin osa onkin hallintajärjestelmä, joka maksaa 0,03 €/kWh (+1 €/lasku mikäli laskutus tapahtuu meidän kauttamme).
Noh, avoimuuden merkeissä, on niitä muitakin hinnoittelumalleja markkinoilla. Avoin ja rehellinen hinnasto netissä on asia, jota peräänkuulutan muilta. Pitää tietää mitä maksuja järjestelmästä peritään. Ota selvää ennen valintaa onko järjestelmässä:
Kuukausimaksuja eri komponenteista, laturit ja/tai kuormanhallinta
Provisio kulutetusta sähköstä, kiinteä tai prosentuaalinen
Minimilaskutusta
Kolmannen osapuolen transaktiomaksuja, esim. Paytrail, Stripe jne.
Lisämaksuja ominaisuuksista kuten pörssihinnoittelusta, OCPP-asemista (?), kuormanhallinnasta jne.
Jotta vertailu olisi helpompaa, voin kertoa, että Watteryn hinnoittelumalli huhtikuussa 2024 tarkoitti mediaanina 4,32 € jokaiselle aktiivilataajalle. Tämä sisältää 0,03 €/kWh sekä 1 € laskutuspalvelumaksun.
Tänään julkaisemme myös hinnoittelumallin jossa oma latauspiste hinnoitellaan kiinteällä kuukausimaksulla 5 €/kk/latauspiste, jolloin tuo 0,03 €/kWh jää pois. Mahtava vaihtoehto taksikuskeille.
Aurinkoista kesää kaikille
-Pekka
* kuukausimaksun muutos 49 € -> 133 €/kk, 6 autoa, 14000 km/v, kulutus 20 kWh/100 km, 80 % latauksesta kotona, yht. 13440 kWh/v, 1000 €/13440 kWh = 0,0744 €/kWh
** tehosiirto tehomaksu 4,32 €/kW, 30 autoa, keskimäärin 100 km/vrk, 600 kWh/vrk, tarvittava teho 600 kWh/12 h: 50 kW. tehomaksu 50 kW: 216 €/kk, tehomaksu 166 kW (250A sulakkeet): 720 € ~6000 €/v. 30 autoa, 14000 km/v, kulutus 20 kWh/100k m, 80 % latauksesta kotona, yht. 67200 kWh, 6048 €/67200 kWh = 0,09 €/kWh
Comentarios